Syvä Taivas
Tervetuloa kategoriaan Syvä Taivas. Täällä voit tutkia laajaa kirjoa tiedon lähteitä, jotka liittyvät kaikkeen, mitä tämän kiehtovan aiheen alla voidaan havaita; syvän taivaan tutkimuksesta, havaintotekniikoista, instrumenteista ja monista pitkän kantaman astrofysiikan teemoista.
Syvä Taivas on ilmiö, joka tarkoittaa kaikkea, mikä on riittävän kaukana Maasta, jotta sen havaitseminen vaatii erityistaitoja ja -välineitä. Tämä voi sisältää esimerkiksi galaksit, tähtisumut ja tähtijoukot, joita ei voida nähdä paljain silmin.
Tavoitteenamme on tarjota sinulle tuoreinta ja pätevintä tietoa Syvä Taivas -aiheista. Toivomme, että materiaali innostaa sinua tutkimaan tähtitaivasta entistä syvemmin ja perehtymään tähän loputtoman kiehtovaan aiheeseen. Oli sitten kyseessä harrastelija tai kokenut tähtitieteilijä, toivomme, että löydät sivuiltamme uusia, innostavia näkökulmia syvän taivaan tutkimiseen.
-
Alkuräjähdysteoriat
-
Andromedan planeetat
-
Antennisumu tai NGC 4038/NGC 4039
-
Avaimenreikä-sumu
-
Avaruuden hämmentävät mysteerit
-
Blue Pill Nebula tai Hen 2-437
-
Bumerangisumu
-
Carina-sumu eli Eta Carinae
-
Centaurus A -sumu tai NGC 5128
-
Dumbbell-sumu tai Messier 27 -sumu
-
Eskimosumu tai NGC 2392
-
EUVL 287
-
Galaksien muodostumisen mysteerit
-
Galaksien nimet
-
Ghost Fish Nebula tai IC 418
-
Harvinaiset tähtipiirteet tähtitieteessä
-
Joutsensumu tai M17
-
Joutsensumu tai NGC 6888
-
Kaksoistähtien havainnointi taivaalla
-
Kalmarisumu tai Ou4
-
Karjunpään tähtisumu tai Gum 1
-
Kiivisumu
-
Kissan silmäsumu tai NGC 6543
-
Kotkasumu tai Messier 16
-
Kuplasumu tai NGC 7635
-
Kuuluisia tähtisumuja
-
Kvasaari GB 1508+5714
-
Kvasaari J043947.08+163415.7
-
Kvasaari PKS 0438-436
-
Kvasaari PKS 1127-145
-
Laguunisumu tai Messier 8
-
Liekehtivä tähtisumu tai IC 405
-
Link-sumu tai NGC 6960
-
Linnunradan osat
-
Lokki-sumu tai IC 2177
-
Maailmankaikkeuden synty ja kehitys
-
Maan ulkopuolista elämää käsittelevät tieteiskirjallisuusromaanit
-
Mahdollisia merkkejä maan ulkopuolisesta elämästä
-
Meduusasumu tai Abell 21
-
Mielenkiintoisia galaksienvälisiä kaasupilviä
-
Mikä on musta aukko yksinkertaistaen?
-
Mikä on supernova?
-
Mikä on tähtisade ja miten se nähdään?
-
Miksi ihmiset ovat niin ihastuneita avaruusolentoihin?
-
Miksi tähdet eivät tuiki taivaalla samaan aikaan?
-
Miksi tähdet tuikkivat eri väreissä?
-
Mitä Linnunradan takana on?
-
Mitä tähtisumut ovat ja miten ne muodostuvat?
-
Muinainen avaruusolentoteoria ja sen suhde tähtitieteeseen
-
Mustien aukkojen merkitys
-
Mustien aukkojen syvät mysteerit
-
NASAn hankkeet avaruusolentojen etsimiseksi
-
Orion tai Messier 42 Nebula
-
Oudoimmat tähtijärjestelmät
-
Pallosumu tai NGC 7619
-
PDS 456
-
Pelikaanisumu tai IC 5070
-
Perhosumu eli NGC 6302
-
Pieni Magellanin pilvi
-
Pimeys ulkoavaruudessa
-
Pöllösumu tai M97
-
Pohjois-Amerikan tähtisumu tai NGC 7000
-
Quasar Ton 618
-
Rapu tai Messier 1 -sumu
-
RCW 120 Nebula
-
Rengassumu tai Messier 57
-
Rosette- tai Caldwell-sumu 49
-
Sininen rengassumu tai PN G054.2-03.4
-
Spirograph-sumu tai IC 418
-
Sydänsumu tai IC 1805
-
Tähdenlentosumu eli NGC 2261
-
Tähtitieteen ratkaisemattomat mysteerit
-
Taivaan tähtien ainutlaatuiset nimet
-
Tupakansavusumu eli NGC 7027
-
Vetyatomisumu eli Abell 31
-
Wolf-Rayet-sumu
-
Yllättäviä kosmisia jäänteitä
-
Yön ensimmäinen tähti pohjoisella pallonpuoliskolla
-
Yötaivaan kuvaustekniikat
-
3C 279
-
Adhara-tähti
-
Alkuräjähdysteoria yksinkertaisella kielellä
-
Antares
-
APM 08279+5255
-
Astrofysiikan käsitteet aloittelijoille
-
Auringonkukkagalaksi (M63)
-
Avaruustutkimus ja elämän etsintä muissa galakseissa
-
Avoin mehiläispesäjoukko (Messier 44)
-
Avoin trapetsiryhmä (Messier 42)
-
B2 1520+31
-
BL Lacertae
-
Boden galaksi (M81)
-
Centaurus A -galaksi (NGC 5128)
-
Centaurus A (NGC 5128)
-
Cornucopia-tähtijoukko (Messier 67)
-
Cygnus A
-
Eksoplaneetat
-
El Pesebren tähtijoukko (Messier 44)
-
Epätavalliset alkuräjähdysteoriat
-
Epätavalliset supermassiiviset mustat aukot
-
Espanjan merkittävimmät paikat tähtien katseluun
-
Galaksien muodostumat ja superjoukot
-
Galaksimme salaperäisimmät tähdet
-
Galaksit tähdistöjen sisällä
-
Galaksityyppien ja niiden ominaisuuksien selvittäminen
-
Gamma Cygni -alueen tähden avoin tähtijoukko (IC 1318)
-
Hannys Voorwerp
-
Harvinaiset tapahtumat maailmankaikkeudessa
-
Harvinaisia tapahtumia Linnunradassa
-
Harvinaisten kosmisten hiukkasten havaitseminen
-
HE 0450-2958
-
Helmiparvi (NGC 3766)
-
Hercules Cluster (Messier 13)
-
Jättimäiset siniset tähdet
-
Jewel Box -tähtijoukko (NGC 4755)
-
Kaukaisia tähtisumuja koskevat kummallisuudet
-
Kiehtovia teorioita tähtitieteestä
-
Kosmiset havainnot, jotka uhmaavat logiikkaa
-
Kosmiset tapahtumat, jotka uhmaavat tiedettä
-
Kosmoksen fysiikan poikkeavuudet
-
Kosmoksen koodien tulkitseminen
-
Kotkan tähtijoukko (Messier 16)
-
Kuinka monta galaksia on olemassa
-
Kuolevat tähdet taivaalla
-
Linnunradan mysteerit
-
Maailmankaikkeuden kaukaisia alueita tutkimassa
-
Maailmankaikkeuden kiehtovat mysteerit
-
Maailmankaikkeuden loppua koskevat teoriat
-
Maailmankaikkeuden nuorimmat tähdet
-
Maailmankaikkeuden pimeän aineen tutkimus
-
Maailmankaikkeuden suurimmat tähdet
-
Maailmankaikkeuden yllättävä koko
-
Merkittävimmät havaitut supernovat
-
Messier 2 -tähtijoukko (NGC 7089)
-
Messier 3 -tähtijoukko (NGC 5272)
-
Messier 4 (NGC 6121) - palloparvi
-
Messier 71 -tähtijoukko (NGC 6838)
-
Messier 80 (NGC 6093) - palloparvi
-
Miltä Linnunrata näyttää Maasta käsin
-
Miten galaksit muodostuvat?
-
Miten ihailla yötaivasta ilman kaukoputkea?
-
Miten katsella kansainvälisen avaruusaseman kulkua?
-
Miten kuvata tähtiä taivaalla
-
Miten Linnunrata syntyi?
-
Miten mustat aukot muodostuvat
-
Miten mustat aukot selitettiin muinoin?
-
Miten sää vaikuttaa tähtien näkymiseen?
-
Miten sää vaikuttaa tähtien näkyvyyteen
-
Miten tähdenlentoja seurataan?
-
Miten tähdet luokitellaan magnitudiluokkiin?
-
Miten tähdet syntyvät avaruudessa
-
Miten tähtisumut muodostuvat?
-
Miten uusia planeettoja ja tähtiä löydetään?
-
Mittaussauvagalaksi (NGC 4565)
-
Mustasilmägalaksi (M64)
-
Mustat aukot tähtitieteessä
-
Mustat aukot
-
Mustien aukkojen mysteeri
-
Neutronitähtien mysteeri
-
Nopeiden pulsareiden arvoitus
-
Odottamattomat löydöt tähtitieteessä
-
Omega Centaurin palloparvi (NGC 5139)
-
Omega Centaurin tähtijoukko (NGC 5139)
-
Omituiset galaksien törmäykset
-
Oudot astrofyysiset ilmiöt
-
Palloparvi 47 Tucanae (NGC 104)
-
Palloparvi M15 (NGC 7078)
-
Palloparvi M30 (NGC 7099)
-
Palloparvi M5 (NGC 5904)
-
Palloparvi M92 (NGC 6341)
-
Parhaat dokumentit avaruusolennoista
-
Perhospilvi (Messier 6)
-
Perseuksen kaksoisjoukko (NGC 869 ja NGC 884)
-
Pimeän aineen outous
-
Pimeän aineen pimeä salaisuus
-
Pimeän taivaan säilyttämisen merkitys
-
Pinwheel-galaksi (M83)
-
Pinwheel-galaksi (M99)
-
Plejadien tähtijoukko (Messier 45)
-
Plejadit eli Seitsemän sisarta (Messier 45)
-
Punaiset jättiläistähdet maailmankaikkeudessa
-
Ruskeat kääpiöt
-
Science fictionin kaltaiset astraali-ilmiöt
-
Sikarigalaksi (M82)
-
Sinisiä tähtiä yötaivaalla
-
Sombrero-galaksi (M104)
-
Supermassiivinen tähti
-
Supernovatähdet ja tähtien räjähdysilmiö
-
Suuren kaanon kääpiögalaksi
-
Syvän maailmankaikkeuden ihmeet
-
Tähden elinkaaren ymmärtäminen
-
Tähdet kuun lähellä
-
Tähtien muodostumisen vaiheet
-
Tähtien uneksimisen merkitys taivaalla
-
Tähtien värit ja niiden merkitys
-
Tähtivalo; kuinka kauan kestää nähdä se?
-
Taiteelliset kuvaukset maan ulkopuolisista olennoista
-
taivaanrannan tähdet
-
Tietoa Linnunradasta lapsille
-
Timanttiklusteri (NGC 290)
-
Triangulum-galaksi (M33)
-
ULAS J1120+0641
-
Uskomattomimmat raportoidut maan ulkopuoliset kohtaamiset
-
Värikkäimpien tähtisumujen löytäminen
-
Valkoisen aukon tutkimus
-
Valosaasteen vaikutus tähtitieteeseen
-
Vihreä komeetta Galaxy (C/2014 Q2 Lovejoy)
-
Viimeisimmät löydöt Linnunradan galaksista
-
Ylijättiläistähdet
-
Yötaivaan vanhimmat tähdet